perjantai 6. huhtikuuta 2012

Elämäntapa

Mikä on elämäntavan ja vääryyden raja?

Kun alan huutaamaan ihmisille heidän lihansyönnistään, minulle sanotaan: "Ada, me hyväksymme sinun elämäntapasi, hyväksy sinäkin meidän." Kysympä vain: miksi lihansyönti pitää hyväksyä, mutta esimerkiksi ihmisten murhaaminen ei? Ai koska murhaaminen on useimpien mielestä väärin kuin lihansyöminen? Murhasta tuleekin "elämäntapa", kun tarpeeksi moni tekee sen?

Mutta rakkaat diplomaatit ja possunpurijat: keksikää uusi argumentti. Pahat teot eivät muutu yhtään vähemmän pahoiksi, koska muutkin tekevät niitä. Yksilön EI tarvitse suvaita vääryytenä pitämiään asioita vain, koska ne ovat erilaisia elämäntapoja. Elämäntapa on vain nimi, naamio, joka annetaan usein toteutetulle vääryydelle.

Ja onhan tuo aika ovelaa: useat kasvissyöjät ovat myös suvaitsevaisuuden puolesta puhujia, ja sulkevatkin suunsa nopeaan, kun joku heittää suvaitsevaisuus-kortin. Suvaitsevaisuus esim. vähemmistöjä kohtaan pitää osata erottaa suvaitsevaisuudesta KAIKKEA kohtaan.  Ne ovat kaksi täysin eri asiaa! Jos näet jonkun hakkaavan toista kadulla, et ajattele :"noh minähän kannatan suvaitsevaisuutta eli suvaitsempas nyt tuon tyypin väkivaltaista käyttäytymistä."

Eli älkää yrittäkö sulkea minun tai kenenkään muunkaan suuta suvaitsevaisuus- tai elämäntapakorteilla. Ne eivät toimi ainakaan minuun ja aion edelleen syyllistää muita ihmisiä tavoista, jotka ovat mielestäni väärin. Samoin muut voivat moralisoida minua ja lupaan, etten kuittaa pahoja tapojani erilaisella elämäntavalla, uskonnolla tai kulttuurilla :))))))

Rakkautta
Ada

ps. voisin ostaa kangaskassin. Täs pari vaihtoehtoa :)
pitää kyl viel katsoo et mis noi on valmistettu ym.

Lehmä sanoo "I was using that" :)))

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti